Merkityksellistä toimintaa – toimintaterapeutin työ kuntoutuksen alueellisissa palveluissa

Toimintaterapian ammattilaiset toimivat kaikenikäisten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen kuntalaisten tukena silloin, kun toimintakyvyssä on rajoitteita ja arjen toimintoihin osallistumisessa on haasteita. Toimintaterapian tavoitteena on löytää ratkaisuja toiminnan rajoitteisiin huomioimalla yksilön omat vahvuudet, voimavarat ja ympäristötekijöiden vaikutukset.

Alueellisissa palveluissa toimintaterapeutit toimivat alansa asiantuntijoina moniammatillisissa tiimeissä. He arvioivat asiakkaiden toimintakykyä ja kuntoutustarvetta, antavat ohjausta, neuvontaa ja tukevat kuntoutumista. Toimintaterapeutteja työskentelee erityisesti lasten ja nuorten kuntoutuksen sekä ikäihmisten kotikuntoutuksessa.

Keräsimme käytännön esimerkkejä toimintaterapeutin työstä. Seuraavissa kappaleissa toimintaterapeutit Teija Heikkinen, Arja Holappa ja Minna Alahuhtala kertovat omista työpäivistään.

Teija Heikkinen

Työskentelen tällä hetkellä ikäihmisten toimintaterapeuttina Ikä on POP -hankkeessa projektisuunnittelijana. Teen töitä pääasiassa etänä, joten erilaiset etäyhteydet, tietokone ja kuulokkeet ovat kovassa käytössä päivittäin.

Normaalina työpäivänä osallistun etänä erilaisiin yhteistyöryhmiin ja työpajoihin, koordinoin kotikuntoutuksen ja asiakaspalautteen pilotteja, valmistelen ikäihmisten kuntoutukseen liittyviä asiantuntijaesityksiä ja -luentoja, otan yhteyttä alueen ammattilaisiin ja vastailen sähköposteihin.

Koen projektisuunnittelijan työn tärkeäksi, etenkin kun olen usein työryhmän ainut kuntoutuksen ammattilainen ja usein ainoa toimintaterapeutti. Meidän toimintaterapeuttien ammattitaitoa ja asiantuntijuutta tarvittaisiin enemmän ikäihmisten palveluiden kehittämistyössä. Toimintaterapeuteilla on taito nähdä kuntoutuja ja kuntoutuminen kokonaisvaltaisesti, niin että kuntoutujan eletty historia, mielenkiinnon kohteet, tulevaisuuden toiveet ja tämänhetkinen toimintakyky näkyvät kuntoutuksessa ja kehittämistyössä. Olen työskennellyt pitkään ikäihmisten kuntoutuksen ja kotikuntoutuksen parissa ja pyrin kokemukseni kautta tuomaan ikäihmisten omaa ääntä kehittämistyössä esille.

Kotikuntoutus

Kotikuntoutus toteutuu kuntoutujan omassa ympäristössä. Toimintaterapeutti on osa moniammatillista kotikuntoutustiimiä. Tavoitteena ikäihmiselle kotikuntoutukseen voi olla esimerkiksi itsenäinen kaupassa käynti ja ruuan lämmittäminen, jossa koko tiimi tukee kuntoutujaa.

Harjoiteltavia toimintoja voi tässä tapauksessa olla esimerkiksi:

• lihaskunnon ja tasapainon harjoitteet sekä tarvittavien apuvälineidän hankinta ja ohjaus, jotta liikkuminen varmistuisi
• turvallisen kauppareitin kartoittaminen ja reitinharjoittelu
• yhdessä kaupassa käynti, kaupassa itsenäinen asiointi ja ostosten kotiin kuljettamien
• kotona mikroaaltouunin käytön harjoittelu ruuan lämmittämiseen ja siihen liittyvät mikroon tehtävät merkkaukset helpottamaan laitteen käyttöä.

Läheisten ja muiden verkostojen rooli toimintaterapiassa on tärkeää siinä määrin, mitä ikäihminen itse kokee tarvitsevansa, niin kuin kaikessa kuntoutuksessa. Läheiset tukevat kuntoutuksessa ja osallistuvat toimintoihin totuttuun tapaan tai yhdessä sovitusti. Jos läheiset ovat osa ikäihmisen elämää, he ovat usein osa myös hänen kuntoutustaan. Kuntouksessa harjoitellaan ikäihmisen omaan arkeen liittyviä asioita.

Arja Holappa

Työskentelen perusterveydenhuollossa Muhoksella ja kunnan ainoana toimintaterapeuttina palvelen kaikkia kuntalaisia. Työhistoriani, lisäkoulutukseni ja henkilökohtaisen mielenkiintoni vuoksi työni painottuu lasten toimintaterapiaan ja siinä arviointien tekemiseen.

Pidän tärkeänä, että toimintaterapiaa suunnataan varhaiskasvatukseen. Tällä tavalla mahdollistetaan tukea tarvitsevien lasten varhainen tunnistaminen ja tukeminen. Varhaisella tunnistamisella ja tukemisella voidaan muun muassa välttää mahdollisia sekundäärisiä ongelmia, kuten itsetunnon haasteita. Päiväkoti-ikäiset lapset suhtautuvat terapeuttiin ja terapiaan luontevasti. Lasten välittömyys, innokkuus ja avoin suhtautuminen ovat työssäni parasta. Heiltä saa yleensä myös suoran ja suodattamattoman palautteen.

Kuva on otettu päiväkodin leikkitilanteesta. Jo lapsen arviointivaiheessa käyn havainnoimassa lasta päiväkodin tavanomaisissa tilanteissa. Lapsen näkeminen omassa toimintaympäristössään osana vertaisryhmää antaa lapsesta arvokasta tietoa, joka täydentää kahden kesken toteutettavia yksilöarviointeja. Vanhemmilta saan tärkeää tietoa lapsen suoriutumisesta kotona ja varhaisvaiheiden kehityksestä. Päivähoidon tai koulun henkilöstöltä saan tietoa lapsen toimimisesta erilaisissa päiväkodin tai koulun tilanteissa. Lapsi saattaa toimia hyvin eri tavalla erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi kahden kesken aikuisen kanssa hän voi toimia toisin kuin ryhmässä.

Minna Alahuhtala

Aamu alkoi sutjakasti kello 7.30 toimistolla tietokoneen ääressä. Suunnittelimme ympärivuorokautisten palveluiden fysioterapeutti Anne Pasasen kanssa, kuinka hoitajat voivat arvioida asiakkaiden istumatasapainoa päivittäisten toimien yhteydessä.

Siitä lähdin hakemaan suihkutuolia kotikuntoutujalle alueellisesta apuvälineyksiköstä. Astuin sisään samalla ovenavauksella kuin alueellisen apuvälineyksikön fysioterapeutti Seija Knuutinen. Hän hihkaisi, että hae mitä tarvitset, niin minä teen lainaussopimuksen. Ja niin tehtiin. Seijan luona on aina mukava asioida, saa nopean ja pätevän palvelun ja iloisen mielen kaupan päälle. Hänellä on aina jokin hauska juttu kerrottavanaan.

Sieltä kirmasin uuden kotikuntoutujan luo. Hän oli kotiutunut vasta sairaalasta ja suunnittelimme yhdessä sairaanhoitaja Paula Kukkolan, kuntoutujan ja hänen läheisen kanssa neljän viikon tavoitteellisen kotikuntoutusjakson. Kuntoutuja koki, että hän pystyy itse valmistamaan ruokaa sähköliedellä. Arvioin tämän havainnoimalla kuntoutujan aamupalan valmistamista.

Matkasin iltapäivällä toimintaterapeutti Kaisa Nurmen luo Tuiraan Lassintalolle. Kaisa on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä jo vuosien ajan ohjaamalla Puhti-ryhmiä, jotka on suunnattu yksinäisille ikääntyneille oululaisille. Esittelin Kaisalle minun ja Hiirosenkodin ohjaaja Kristiina Rajalan yhteistyönä tehdyn ryhmätoimintamallin. Kaisa lupasi ottaa mallin kokeiluun omissa ryhmissään ja antaa siitä meille palautetta. Tarkoituksena on luoda kuntouttavia, toiminnallisia ryhmäkertoja muun muassa osastoille ja päivätoimintaan.

Löysin itseni kello 14 jälkeen kuntoutujan luota suunnittelemasta hänen molempiin alaraajoihin säärisuojia, eli ei aivan tavallinen toimintaterapiakäynti. Sopivaa alaraajasuojaa ei ollut aiemmin löytynyt, joten päädyin valmistamaan kuntoutujan kotona matalalämpömuovista kevyet säärisuojat. Lisään niihin vielä puuvillakankaan ja kiinnitysnauhat. Kotonakaan ei sitten tarvitse varoa miten liikkuu tai miten jalat asettaa, vaan voi keskittyä itse toimintaan ja esimerkiksi koiraakin voi rapsutella ilman raapaisun pelkoa.

Päivä oli monipuolinen ja tuli tehtyä yhteistyötä monialaisesti. Ihana työ!