Nepsykoordinaattorit vastaavat avuntarpeeseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Kolme uutta nepsykoordinaattoria on aloittanut työnsä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Anu Ounaslehto Rannikon alueella, Mirva Karppinen Lakeuden alueella sekä Eeva Kallio Oulun eteläisellä alueella. He työskentelevät Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa lapset, nuoret ja perheet -kehittämisohjelmassa.
Työnimike nepsykoordinaattori tarkoittaa, että he suunnittelevat toimintaa, joka tukee neuropsykiatrisia piirteitä omaavia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Tavoitteena on antaa varhaista tukea, kehittää matalan kynnyksen palveluja ja ennaltaehkäistä neuropsykiatrisista oireista aiheutuvia haasteita.
Neuropsykiatrisilla häiriöillä tarkoitetaan kehityksellisiä häiriöitä, jotka liittyvät aivojen rakenteisiin ja toimintaan. Yleisimpiä diagnoosinimikkeitä ovat ADHD, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat arkeen merkittäviä ja pitkäkestoisia haasteita, jotka esiintyvät erilaisina riippuen ihmisen iästä ja saamastaan tuesta. Oireet voivat näyttäytyä arjessa esimerkiksi toiminnanohjauksen pulmina, voimakkaina tunteina ja vaikka oppimisvaikeutena.
”Tuomme tietoisuuteen tärkeitä asioita ja toimimme ikään kuin viestinviejinä. Tärkeää on perheiden ja ammattilaisten tukeminen sekä tiedonkeruu. Kuunnellaan, millaista apua oikeasti kaivataan”, Karppinen kertoo.
”Suunnittelemme ja kehitämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa”, Ounaslehto summaa.
Nepsykoordinaattoreille on suuri tarve
”Olen tehnyt työtä muun muassa psykiatrisella puolella ja siellä ollut paljon tekemisissä nepsy-piirteisten nuorten kanssa. Kriisit kärjistyvät, kun apua ei saa ajoissa. Ennaltaehkäisy ja apu varhaisessa vaiheessa säästää rahaa ja kärsimystä”, kertoo Karppinen.
Aikaisempi tausta hoitotyössä on näyttänyt avun tarpeen, joka nepsy-piirteisellä ihmisillä ja heidän perheillään on.
Pohteen verkkosivuilla julkaistiin tänä syksynä kysely nepsy-piirteisten lasten vanhemmille. Kysely sai yli 1700 vastausta. Vastausten määrä kertoo, että aihe kiinnostaa Pohjois-Pohjanmaalla ja kehittämistyöhön halutaan vaikuttaa. On tärkeää, että kehittämistyö jatkuu hyvinvointialueella tulevaisuudessakin.
Nepsytapahtumat tarjoavat vertaistukea
Eri alueiden nepsykoordinaattorit toimivat yhteistyössä koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Alueella on järjestetty muun muassa nepsyteemaisia keskusteluiltoja, jotka ovat keränneet aiheesta kiinnostuneita koolle. Esimerkiksi marraskuun ensimmäisellä viikolla Kempeleessä järjestettiin koulunkäynninohjaajille nepsyteemainen keskusteluilta Vanhempainliiton kanssa. Illan aiheena oli muun muassa kohtaamisen ja kuuntelun merkitys. ADHD-viikolla Lakeuden ja Rannikon alueiden kirjastoihin vietiin ADHD-liiton esitteitä ja koottiin nepsy-teemaiset kirjanäyttelyt, jotka herättivät paljon mielenkiintoa.
Nepsytapahtumat ja -kohtaamiset kiinnostavat ihmisiä, koska ennen samankaltaista tapaa nepsyasioista keskusteluun ei ole ollut. Tilaisuudet ovat paljon kaivattuja ja niistä saatava vertaistuki on monelle tärkeää. Ryhmissä nepsypiirteisten lasten vanhemmat voivat jakaa kokemuksia sekä vaihtaa ajatuksia arjesta.
”Tavoitteena on, että kun hanke loppuu, nepsy-kehittäminen kunnissa jatkuu. Tarvitaan oikeita ihmisiä viemään asioita eteenpäin”, Mirva Karppinen kiteyttää.
Oulun eteläisellä alueella osa kehittämistyössä syntyneistä ideoista on tarkoitus toteutua ensi keväänä. Tarkoituksena on järjestää muun muassa Sieviin yläasteikäisten nepsynuorten vertaistukiryhmä. Samoin aikuisille järjestetään vanhempien vertaistukiryhmä digikahvilan muodossa joulukuun 2022 aikana.
”Rannikon alueella toimii digi nepsy -cafe, jonne kaikki ovat tervetulleita, kunnasta riippumatta. Digikahvila on näkyvin osa työtäni”, Anu Ounaslehto kertoo.
Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen ja kuuntelu
Kaikkea ei tarvitse tietää ennalta. Perheet tai ammattilaiset voivat viedä nepsysasioita eteenpäin yhdessä tai itsenäisesti. Nepsykoordinaattorit muistuttavat, että ”varhain on parhain”.
”Toiselle toimii joku tapa, joka ei toimi toiselle. Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen ja kuuntelu”, Mirva Karppinen sanoo.
”Siirretään painetta perheiltä sekä ammattilaisilta ja mietitään yhdessä tilannetta. Suunnitellaan, seurataan ja tehdään korjausliikkeet. Esimerkiksi kouluissa korostuu rakenne ja tukitoimet. On hyvä muistaa, että tukitoimet jotka toimivat nepsy-piirteisille lapsille, eivät ole haitallisia neurotyypillisillekään”, Anu Ounaslehto sanoo.