Nuoret osaavat, nuoret tahtovat, nuoret unelmoivat!
Hyvää nuorten osaamisen päivää!
Nuorten osaamisen päivä julistettiin teemapäiväksi YK:n yleiskokouksessa 2014 ja sitä vietetään vuosittain 15.7. Osaamisen päivän tavoitteena on nostaa esille ammattitaidon ja osaamisen merkitystä nuorten työllisyyden parantamisessa.
Nuorten osaamista tukee elokuussa 2021 voimaan astunut pidennetty oppivelvollisuus, jolla pyritään luomaan parempia edellytyksiä nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Oppivelvollisuuden jatkuminen 18 ikävuoteen luo nuorille mahdollisuuden nostaa koulutus- ja osaamistasoaan. Ajatuksena on kaventaa nuorten välisiä oppimiseroja sekä lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kouluttautumisen kautta. Tavoitteena on myös nostaa työllisyysastetta. Nykymaailmassa tarvitaan toisen asteen tutkintoa – pelkällä peruskoulun käynnillä ei työmaailmassa enää pärjää.
Koulutuksen vaikutus on merkittävä
Koulutuksen vaikutus nuorten elämälle on suuri. Koulutus tarjoaa taitoja tulevaan työelämään ja lisää mahdollisuuksia nuorten taloudelliseen itsenäisyyteen. Opintojen aikana nuoret oppivat ammattiin liittyviä taitoja, mutta lisäksi esimerkiksi sosiaalisia ja ongelmanratkaisuun liittyviä taitoja. Työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa nuoret saavat paitsi oman alan työkokemusta, myös onnistumisen ja työyhteisöön kuulumisen kokemuksia. Vuonna 2021 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ammattikoulussa opiskelevista 74% koki olevansa tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä.
Aina opiskeleminen ei kuitenkaan ole helppoa. Sitä voivat vaikeuttaa esimerkiksi erilaiset oppimiseen liittyvät terveydelliset syyt tai nuorten elämässä eteen tulevat yllättävät tilanteet, jotka hankaloittavat opintoihin keskittymistä. Haasteiden kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Niihin on mahdollista saada apua esimerkiksi oman oppilaitoksen opiskeluhuoltopalveluista, eli kuraattoreilta, psykologeilta ja terveydenhoitajilta.
Opiskeluhuoltopalvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden järjestettäviksi vuoden 2023 alusta alkaen. Organisaatiomuutoksen jälkeenkin opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijoiden saatavilla oppilaitoksissa. Onnistuessaan muutoksen ei pitäisi juurikaan näkyä opiskelijoille. Opiskeluhuollon palveluita pyritään kehittämään hyvinvointialueella niin, että kaikilla olisi mahdollisuus saada yhdenmukaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
Nuorten osallisuus hyvinvointialueella
Myös nuoret ovat olleet mukana hyvinvointialueen kehittämistyössä. Keväällä 2022 järjestettiin 11 nuorten osallisuustyöpajaa eri puolilla maakuntaa. Työpajoissa keskusteltiin nuorten osallisuudesta ja mielenterveydestä. Pajoissa kohdattiin yli 200 nuorta. Nuorten vastausten perusteella heidän osaamistaan tukee tunne omista mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Vahva viesti oli, että nuorten mielipiteet ovat tärkeitä ja ne on otettava huomioon heitä koskevassa päätöksenteossa. Nuoria kiinnostaa vaikuttaa ja olla mukana kehittämässä muun muassa terveys- ja vapaa-ajan palveluita. Nuoret unelmoivat turvallisesta ja yhdenvertaisesta, hyvästä elämästä. Nuoret nostavat apua hakiessaan keskeiseksi arvoksi heidän ja työntekijän välisen luottamuksen.
Nuorten mielipiteet on tuotu esiin hyvinvointialueen valmistelutyötä tekeville henkilöille. Kerättyä aineistoa hyödynnetään osana hyvinvointialueen kehittämistyötä. Tavoitteena palvelujen kehittämisessä täytyy olla, että jatkossakin kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus osata, tahtoa ja unelmoida.
Sanna Tauriainen ja Mirja Korkala
Kirjoittajat ovat projektisuunnittelijoita POPsoten lapset, nuoret ja perheet -hankekokonaisuudessa.