Opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueelle
Opiskeluhuolto on kuntien sivistystoimen, muiden kouluympäristön toimijoiden ja hyvinvointialueen järjestämien opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli koulukuraattorien, koulupsykologien ja kouluterveydenhuollon työntekijöiden yhteistyötä oppilaiden ja oppimisympäristöjen hyvinvoinnin puolesta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue järjestää alueen opiskeluhuollon palvelut ensi vuoden alusta lähtien. Muutoksesta huolimatta opiskeluhuoltotyö kouluilla ja oppilaitoksissa jatkuu entiseen tapaan.
”Yhteistyö kouluyhteisön muiden ammattilaisten kanssa on myös jatkossa tiivistä. Opettajat voivat edelleen konsultoida opiskeluhuollon työntekijöitä”, kertoo opiskeluhuollon projektisuunnittelija Mirja Korkala Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta.
”Opiskeluhuollon henkilöstö osallistuu oppilaitosten yhteisöllisen työn suunnitteluun opiskeluhuoltoryhmissä ja yksilökohtaisiin monialaisiin asiantuntijaryhmiin. Opiskeluhuoltoryhmissä suunnitellaan yhteisöllistä hyvinvointityötä. Monialaisissa asiantuntijaryhmissä mietitään, miten parhaiten pystytään auttamaan yksittäisen lapsen tai nuoren asiassa.
Arjen työ jatkuu normaalisti
Opiskeluhuollon henkilöstön osalta ensi vuoden alusta isoin muutos on se, että työnantaja vaihtuu ja palkan maksaa jatkossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Osa opiskeluhuollon työntekijöistä on jo aiemminkin kuulunut sosiaali- ja terveystoimen alle. Niille työntekijöille on tulossa isompi organisaatiomuutos, jotka ovat tähän asti työskennelleet sivistystoimen alla.
”Oma tiimi ja esihenkilöt saattavat osalla työntekijöistä muuttua. Työn sisältöön ei sinänsä ole tulossa muutoksia”, Korkala huomauttaa.
Opiskeluhuolto keskittyy hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tukemiseen
Lain mukaan opiskeluhuollon palveluja tulee tarjota kouluissa ja oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Palvelujen on oltava helposti kaikkien saatavilla. Kun opiskeluhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, se ei vaikuta oppilaiden ja opiskelijoiden arkeen.
”Tavoite on, että palvelut säilyvät vähintään samalla tasolla kuin ne ovat nyt tai että ne paranevat. Palveluja kehitetään tarpeen mukaan”, Korkala jatkaa.
Kouluissa ja oppilaitoksissa koulukuraattorit, koulupsykologit ja kouluterveydenhuollon työntekijät tiedottavat opiskeluhuollon palveluista esimerkiksi Wilman kautta. Lisäksi opiskeluhuollon palveluita tuodaan esille muun muassa oppilaitosten vanhempainilloissa, ilmoitustauluilla ja infotelevisioissa.
Opiskeluhuoltopalveluja kehitetään
Opiskeluhuollon palveluja on kartoitettu koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Niissä on selvitetty, millaisia erilaisia käytäntöjä on koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla ja kouluterveydenhoitajilla. Alueellisia hyviä käytäntöjä jatketaan tulevaisuudessakin. Yhdessä eri toimijoiden kanssa pohditaan myös, voisiko jotain parantaa ja mitä opiskeluhuollon menetelmiä voisi jatkossa laajentaa käytettäväksi koko hyvinvointialueella. Palvelujen kehittämistyö jatkuu ensi vuonna.
”Haluamme varmistaa, että opiskeluhuollon palveluja on saatavilla ja että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja yhdenmukaisia riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta asutaan. Palvelujen toteuttamisessa täytyy ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet”, Korkala korostaa.
Opiskeluhuolto on yhteistyötä
Kouluissa ja oppilaitoksissa toimivat oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät, jotka laativat yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat. Näiden ryhmien toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka seuraa miten opiskeluhuolto toteutuu alueella ja miten lapset ja nuoret voivat alueella. Lisäksi ryhmät seuraavat ilmiöitä, joihin tarvittaessa puututaan. Samaa toimintaa tehdään myös opiskeluhuoltoryhmissä koulu- ja oppilaitoskohtaisesti.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain uuden pykälän mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle perustetaan alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä edellä mainittujen lisäksi.
”Yhteistyöryhmälle on laissa säädetty tiettyjä tehtäviä opiskeluhuollon suunnitteluun ja seurantaan. Yhteistyöryhmä on tärkeä yhteistyöelin hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välille. Ryhmässä pitää olla kunnan, koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden, alaikäisten oppilaiden huoltajien ja opiskeluhuollon henkilöstön edustus. Mukana voi olla myös yhteistyökumppaneiden edustajia”, Korkala toteaa.