Rasismin- ja syrjinnänvastainen viikko
Vammaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja ennakkokäsitykset
Ennakkoluulot ja ennakkokäsitykset hankaloittavat vammaisen henkilön arjessa selviytymistä, työllistymistä ja palveluiden piiriin pääsyä. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti. Viranomaisen tulee edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti sekä muuttaa olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
Suomessa on parhaillaan käynnissä pääministeri Sanna Marinin hallituksen toteuttama Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma (20.1.2020 – 31.12.2022). Ohjelmassa kehitetään sekä perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja. Peruslähtökohta on, että niiden saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi. Ohjelmassa on viisi tavoitetta, joista ensimmäinen on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen.
Osassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntia ja kaupunkeja on laadittu vammaispoliittisia ohjelmia. Näissä ohjelmissa on nostettu esiin perustuslain sekä yhdenvertaisuuslain ja EU:n yleissopimuksessa korostettuja asioita kuten yhdenvertaisuus sekä itsemääräämisoikeus.
Hyvät käytännöt ovat merkityksellisiä yhdenvertaisuuden edistämisessä
Lakien ja ohjeiden ohella yleisesti ottaen hyvät käytännöt ovat merkityksellisiä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Hyvä käytäntö lähtee liikkeelle halusta muuttaa ja kehittää toimintaa, ja se kehittyy sitä mukaa, kun positiiviset vaikutukset alkavat näkyä.
Perustuslain syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan vammaisuuden, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Peruspalvelut kuuluvat kaikille, riittävät ja sopivat palvelut on turvattava tarvittaessa erityislain kautta. Positiivinen erityiskohtelu on menettelytapa, joka mahdollistaa sen, että joitain ihmisryhmiä voidaan tukea erityistoimin, mikäli he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa muun muassa työn teettäjää tai koulutuksen järjestäjää tarvittaessa kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi ja työssä selviämiseksi. Lisäksi yhdenvertaisuuslaki sallii positiivisen erityiskohtelun, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen suunnittelussa ja valmistelussa on otettu huomioon alueelle laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma ja se tullaan laatimaan vuonna 2022 aikana. Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.
On todella ikävää, että osa väestöstä kokee tai on jopa joutunut syrjinnän kohteeksi. Mikäli vammainen henkilö kokee, ettei häntä ole kohdeltu yhdenvertaisesti, hänen on hyvä olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan (syrjintä.fi, 21.3.2022) vammaisuus on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista, jonka vuoksi häneen otetaan yhteyttä. Yksi keskeinen tekijä vammaisten henkilöiden kohtaamien ongelmien taustalla ovat negatiiviset asenteet ja tiedonpuute.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vammaisneuvostoilla on ollut ja on tukevaisuudessakin tärkeä rooli vammaisten ihmisten syrjinnän ehkäisyä kuin myös yhdenvertaisuutta koskevissa asioissa samoin kuin eri vammaisjärjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla, yhdistyksillä sekä seurakunnilla.
Näin autat vammaisen henkilön arjessa selviytymistä
- Ihmisten erilaisuus ei ole väärin. Kohtaa vammainen henkilö avoimesti.
- Mahdollista yhteistyö.
- Huomioi esteetön kulku rakennetussa ympäristössä ja rakennuksissa.
- Huomioi kuuntelu- ja valaistusolosuhteet (esim. lyhyt jälkikaiunta-aika, häikäisemätön valaistus).
- Kehitä opasteiden havaittavuutta (huomioi väri- ja kontrastimaailmat, ääniopasteet).
- Huomioi digitaalisen materiaalin saavutettavuus ja niiden toimivuus ruudunlukuohjelmalla.
- Kirjoita kirjallinen materiaali selkokielellä.
- Arvioi nykytilaa syrjimättömyystestillä.
Lisätietoa vammaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä
- Oulun vammaispoliittinen ohjelma
- Kuusamon vammaispoliittinen ohjelma
- Yhdenvertaisuussuunnittelu
- Vammaispalvelun käsikirja
Kaisa Kuusikko
Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue-valmistelun vammaispalvelut-kehittämisohjelman projektikoordinaattori.