Robotiikasta renki soteen – COVID-19 pandemia ja robotiikka
Keväällä 2020 Suomessa alkanut koronavirusepidemia (myöhemmin pandemia) vauhditti digitaalisten palveluiden, teknologian ja robotiikan ratkaisuiden hyödyntämistä. Asiakaspalvelu- ja hoitoprosesseja ryhdyttiin suunnittelemaan ja pikaisesti toteuttamaan uusin tavoin. Prosesseja digitalisoitiin ja etävastaanotot ja -käynnit yleistyivät. Otettiin digiloikka.
Pandemia vauhditti myös ohjelmistorobotiikan käyttöönottoa. Monimutkaisiakin ratkaisuja toteutettiin nopealla aikataululla. Myös etäläsnäolorobotteja ja telepresencerobotteja hyödynnettiin, ja syntyi uusi robotiikan innovaatio: näytteenottorobotti.
Ohjelmistorobotiikan ratkaisut yleistyivät
Ohjelmistorobotiikka ei nimestään huolimatta ole robotiikkaa vaan ohjelmisto, joka käyttää muita ohjelmia ennalta opetetulla tavalla. Ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää automatisoimalla rutiininomaisia tehtäviä sekä usein toistuvia tiedonkäsittelyyn liittyviä tehtäviä.
Ohjelmistorobotti suorittaa automaattisesti sille osoitetut tehtävät ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti ja samoja ohjelmia ja työvaiheita noudattaen kuin ihminen ne tekisi. Ohjelmistorobotiikan etuja ihmiseen verrattuna ovat nopeus ja tarkkuus. Lisäksi se voi työskennellä väsymättä vuorokauden ympäri. Se mahdollistaa henkilöstön vapautumisen ihmistä vaativiin tehtäviin. Ohjelmistorobotiikan avulla voidaan automatisoida hyvin myös sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja. Ohjelmistorobotiikan ratkaisut ovat harvoin sellaisenaan monistettavissa organisaatiosta toiseen. Ratkaisut vaativat räätälöintiä, sillä organisaatioilla on käytössään erilaiset tietojärjestelmät ja toimintatavat.
Oheisessa linkissä https://www.youtube.com/watch?v=c_RIYujGNa0 kerrotaan vuonna 2017 kehitetystä Ropsu-ohjelmistorobotista Espoon vanhustenpalveluissa kotihoidon yksikössä. Ropsu tekee vuokratyövoimatilauksen, kiinnittää työvuoron ja henkilön löytyessä työvuoroon henkilön nimen toiminnanohjausjärjestelmä Hilkkaan. Ropsun käyttö on herättänyt organisaation miettimään, mitä muita prosesseja voisi automatisoida. Konkreettiset käyttötapaukset herättävät ajatuksia ja auttavat ymmärtämään myös muiden käyttötapausten robotisoinnin mahdollisuuksia.
Oulun kaupunki kehitti ohjelmistorobotiikan ratkaisun hoitamaan rokotustapahtuman tietojen kirjaamisen potilastietojärjestelmään. Rokottaja lukee robotin tarvitsemat tiedot viivakoodinlukijalla rokotustapahtumassa. Tällaisia ovat esimerkiksi rokotettavan henkilötunnus, pistokohta, rokotteen kauppanimi ja eränumero. Robotin käyttöönoton myötä kirjaamisvirheet ovat vähentyneet ja henkilökunnan aikaa sekä resursseja on säästynyt huomattavasti. Arvio ajansäästöstä on kaksi minuuttia/rokotustapahtuma. Robottia on kehitetty edelleen: ajanvarausrobotti varaa rokoteajat muihin rokotustapahtumiin. Lisätietoa täällä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/oulussa-kehitetty-robotti-saastaa-tuhansia-tyotunteja-koronarokotuksissa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa puolestaan robotti varasi ajat koronarokotuksiin ennalta sovituille ja rekistereistä haetuille asiakasryhmille sekä lähetti kansalaisille kutsun saapumisohjeineen. Kutsuja lähetettiin 7800 kappaletta, joista 3,7 prosenttia epäonnistui ja jäi terveydenhuollon ammattihenkilön hoidettavaksi. Lisäksi puherobotti varmisti kuntalaiselta, että varattu rokotusaika sopii. Puherobotti soitti 7722 puhelua, joista 6766 tapauksessa asiakas tavoitettiin. Vastausprosentti oli 93. Tavoitetuista asiakkaista 151 ei vastannut puhelussa esitettyihin kysymyksiin, tai robotti ei tunnistanut annettua vastausta. Lisätietoa täällä: https://www.eksote.fi/eksote/ajankohtaista-ja-mediatiedotteet/2021/Sivut/Eksote-k%C3%A4ytti-ohjelmisto–ja-puherobottia-koronarokotusten-ajanvarausprosessissa-erinomaisin-tuloksin-.aspx.
Näytteenottorobotti

Brain Navi -yritys on kehittänyt näytteenottorobotin Nasal Swab Robot. Robotti tunnistaa automaattisesti potilaan kasvojen rakenteen, sieraimien tarkan sijainnin, nenänielun ja kerää näytteet. Robotin etuja kerrotaan olevan henkilöstön ajansäästö ja prosessin nopeus. Tämän uuden innovaation käyttötapauksia ei ole tiedossa. Käyttökokemuksista on yksi kirjaus:
“People always fear new technology, especially in the medical domain, such as robots”, explained by Dr. Jerry Chen.
“I would like to be the first one to test the Nasal Swab Robot. I felt concerned once sitting on the chair; however, it turned out to be gentler than manual swab tests.”
Lisätietoja näytteenottorobotista: https://brainnavi.com/nasalswabrobot/. Etäläsnäoloroboteista ja muista innovatiivisista ratkaisuista esimerkkejä tulevissa blogikirjoituksissa.
– Jaana Kokko
”Robotiikasta renki soteen” -blogisarjassa kerrotaan sosiaali- ja terveydenhuollon robotiikan ja automaation ratkaisuista. Kirjoittaja toimii hyvinvointipalveluissa teknologia-asiantuntijana sekä Oulun kaupungin työntekijälähettiläänä ja on koulutukseltaan insinööri (yamk) robotiikan tutkinto-ohjelmasta.