Robotiikasta renki soteen – Mitä robotiikka on?

Robotiikka sana tulee alun perin Tšekin kielen sanasta ”robota”, joka tarkoittaa pakkotyötä. Sanaa on tiedettävästi käytetty ensimmäistä kertaa vuonna 1920, sata vuotta vanha termi siis. Toisaalta kerrotaan, että Leonardo da Vinci kehitti 1400-luvun lopussa leukojaan mekaanisesti liikuttavan robotin. Millä nimellä lie keksintöään kutsunut.

Robotiikka jaetaan teollisuus- ja palvelurobotiikkaan

Teollisuusrobotiikkaa käytetään nimensä mukaisesti teollisuudessa, jossa robotit muuttavat työn tekemistä siirtämällä ihmisen työtehtäviä mekaanisista, toistuvista töistä haastavimpiin ja luovempiin tehtäviin. Robotit voivat tehdä tuotannossa likaiset, pölyiset, tarkkuutta vaativat rutiininomaiset työt. Työn laatu robotilla on tasaista ja hyvää. Tehtäviä voivat olla elektroniikan komponenttien ladonta, laserhitsaus, suihkupuhdistus, maalaus, lavaus, aihioiden syöttö koneistukseen. Esimerkkejä on useita.

Kollaboratiiviset robotit, niin kutsutut cobotit, kobotit, yhteistoimintarobotit, puolestaan tekevät tuotannollisia tehtäviä yhteistyössä ihmisen kanssa. Ne ovat ketterämpiä liikutella kuin isot teollisuusrobotit. Ne ovat turvallisempia kuin teollisuusrobotit, sillä ne ymmärtävät pysähtyä tai väistää ihmisen tullessa niiden toiminta-alueelle. Kobotit ovat myös suhteellisen helppoja ohjelmoida suorittamaan erilaisia tehtäviä. Kobotteja hyödynnetään sekä tuotannollisissa tehtävissä, että palvelurobottina.

Kuvassa on fysioterapiarobotti Adamo, jonka perustana on kollaboratiivinen UR-käsivarsirobotti. Robottiin on yhdistetty kamera, joka tunnistaa hoidettavasta ihmisestä hoidettavat kohdat, kipupisteet. Robotti antaa hoitoa kipupisteisiin paineilmasuuttimen kautta.

 

Palvelurobotteja ovat käytännössä kaikki muut robotit, jotka eivät ole teollisuusrobotiikkaa. Robotiikan ratkaisuja ovat desinfektiorobotit, siivousrobotit, robotti-imurit, moppaavat robotit, avustavat robotit, telepreesensrobotit, hoivarobotit, kuntoutusrobotit, läsnäolorobotit, vuorovaikutusrobotit, seurarobotit, terapiarobotit, wc-robotit, lääketieteen robotit, kuntoutusrobotit, hoitotyöntekijöiden työn robotit, virtuaalirobotit, ohjelmistorobotit, kuljetusrobotit, nostorobotit, kotiapurobotit, syöttörobotit, opetusrobotit, kumppanirobotit ja niin edelleen. Sovellusalueita on useita. Palvelurobotteihin voidaan törmätä myös esimerkiksi avaruusteollisuudessa ja karjatilalla lypsyrobotiikassa.

Palvelurobotiikassa on kyse teknologian ja palvelujen yhteensovittamisesta ja siitä, mikä rooli robotille halutaan antaa palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi iso potentiaalinen palvelurobotiikan hyödyntäjä.

Sote-robotiikka

Sote-robotiikkaa ei ole terminä määritelty. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE-hanke) konsortion mukaan hoivassa käytettävä robotiikka voidaan jakaa neljään kategoriaan: 1) henkilökunnan työn tukemiseen 2) kuntoutukseen ja proteeseihin 3) henkilökohtaiseen fyysiseen apuun 4) henkilökohtaiseen kognitiiviseen tai sosiaaliseen apuun.

Andersson ja Kangasniemi jaottelevat teoksessa ”Robotit töihin: Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla?” sosiaali- ja terveydenhuollon robotiikan omahoidollisiin robotteihin, hoitotyöntekijöiden robotiikkaan, lääketieteen robotiikkaan sekä organisaation robotiikkaan.

Aina ei olla varmoja, mitä termiä ratkaisusta käytetään, onko ratkaisu robotiikan vai automaation ratkaisu. Periaatteessa astianpesukonekin on robotiikkaa. Sote-maailmassa ei liene kuitenkaan merkityksellistä, mistä teknisistä elementeistä puhutaan ja että onko ratkaisu robotiikkaa vai ei. Niin sanottuja teknologisia ”ei-robotiikan” ratkaisujakaan ei olla vielä hyödynnetty laajamittaisesti hoitotyön ja asiakaspalvelun tukena. Robotiikan hyödyntämisen tavoitteena on muuttaa hoitotyöntekijöiden työn sisältöä, työtehtäviä ja työhön käytettävää aikaa. Robotit tuovat myös kuntalaiselle oman elämän hallintaa ja helpotusta arkeen.

Innovaatioista ja ratkaisuista esimerkkejä tulevissa blogikirjoituksissa.

– Jaana Kokko
”Robotiikasta renki soteen” -blogisarjassa kerrotaan sosiaali- ja terveydenhuollon robotiikan ja automaation ratkaisuista. Kirjoittaja toimii hyvinvointipalveluissa teknologia-asiantuntijana sekä Oulun kaupungin työntekijälähettiläänä ja on koulutukseltaan insinööri (yamk) robotiikan tutkinto-ohjelmasta.