Terveet elintavat tukevat onnellisuutta ja päinvastoin

YK:n kansainvälistä onnellisuuden ja hyvinvoinnin päivää vietetään 20.3.2022. Päivän aihe on tärkeä ja ajankohtainen, se kiinnittää huomion meidän jokaisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin.

Tuoreen, perjantaina 18.3.2022 Turussa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan onnellisuus kytkeytyy terveisiin elintapoihin. Lääketieteen lisensiaatti Sä­de Sten­lundin väitös­tut­ki­muksen mu­kaan pa­remmat elin­tavat ja posi­tii­viset elin­ta­pojen muu­tokset ovat yhtey­dessä onnel­li­suuteen. Sten­lundin mu­kaan hyviin elin­ta­poihin voi suh­tautua posi­tii­vi­semmin, jos nii­tä ei miel­lä pel­kästään kei­nona eh­käistä sai­rauksia. Ar­kiset va­linnat tu­lisikin näh­dä mahdol­li­suu­tena pa­rantaa hyvin­vointiaan laa­jemmin. Päivit­täi­sellä ta­solla onnel­lisuus tu­kee suo­tuisia ja terveitä elin­ta­poja. Tä­mä voi joh­tua pysty­vyyden koke­muksen lisään­ty­mi­sestä.

Mielenkiintoinen huomio on, että haasteel­li­sessa tilan­teessa olevan ihmisen onnel­li­suuteen vaikut­ta­minen tukee elin­ta­pa­muu­tosten onnis­tu­mista. Koet­tua hyvin­vointia voi li­sätä muun muas­sa viettä­mällä ai­kaa lä­heisten kans­sa, liitty­mällä yh­teisöön, auttamalla läheisiä tai vaikka kirjoit­ta­malla kiitol­li­suus­päi­vä­kirjaa. Lisäksi Sten­lundin tutkimuksen mu­kaan elin­ta­pa­muu­tosten tulok­sek­kaampi tuke­minen on merkit­tävää tervey­den­huollon kanto­ky­vylle, jo­ta uh­kaa kroo­nisten sai­rauksien lisään­ty­minen. Tervey­den­huol­to­me­nojen keve­ne­misen li­säksi vaiku­tukset kansa­laisten koet­tuun hyvin­vointiin ja onnellisuuteen ovat myös yhteis­kun­nalle merkit­täviä, sil­lä näi­den on to­dettu li­säävän muun muas­sa yhteis­kunnan turval­li­suutta ja työnte­ki­jöiden tuotta­vuutta.

Tavoitteena riittävän onnellinen elämä

Olemme kiinnostuneita erityisesti pohjoispohjalaisten ihmisten hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Kysyimme alkukesällä 2021 pohjoispohjalaisilta ihmisiltä Minun arkeni ja elämäni -kyselyssä, millaiseksi alueen ihmiset arvioivat oman arkensa ja elämänsä. Kyselyyn vastasi lähes 5000 eri ikäistä ihmistä ja tulosten mukaan lähes 90% vastaajista koki oman arjen ja elämän kokonaisuutena hyväksi tai erittäin hyväksi. Lähes puolet vastaajista koki oman arjen ja elämän riittävän hyväksi eikä siihen kaivattu muutoksia. Onko tämä – riittävän hyvä arki ja elämä ilman muutoksen kaipuuta – onnellisuutta? Ehkäpä.

Onnellisuustutkija Markku Ojasta lainataksemme ihmisten onnellisuutta voidaan kuvata tunneonnella ja tyytyväisyysonnella. Tunneonni tarkoittaa kokemusta siitä, onko onnellinen juuri tällä hetkellä. Tyytyväisyysonni kertoo, onko tähänastinen elämä ollut onnellista.

Kokonaisuutena tiedämme, että elämän ja arjen ei tarvitse olla täydellistä ollakseen onnellista. Sama tulos tuli esille myös Minun arkeni ja elämäni -kyselyssä, jossa ihmiset kuvasivat, että arki ja elämä koettiin hyväksi pienistä elämän vastoinkäymisistä huolimatta. He kokivat arkensa rullaavan ja olevan tasapainoista, vaikka kaikki elämän osa-alueet eivät välttämättä olleet hyvin. Jotain pientä muutosta saatettiin kaivata ja kokea kielteisiäkin tunteita, mutta ne eivät horjuttaneet kokonaiskokemusta hyvästä arjesta ja elämästä. Arkensa ja elämänsä hyväksi kokeneilla oli myös uskoa siihen, että he selviävät vastoinkäymisistä. Tätä tulosta tukee myös tuoreen väitöskirjatutkimuksen tulos. Hyvä pystyvyyden kokemus tukee hyvää elämää ja lisää myös onnellisuuden kokemusta omasta elämästä.

Pohjoispohjalaiset kukoistamaan – yhdessä!

Onnellisesta ihmisestä voi käyttää myös ilmaisua kukoistava ihminen. Näin ollen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiyhteistyönkin tavoitteena on se, että pohjoispohjalaisilla ihmisillä on mahdollisimman hyvät edellytykset kukoistavaan arkeen, elämään ja onnellisena ihmisenä olemiseen. Osalla ihmisistä tämä toteutuu omatoimisesti, osa tarvitsee tukea ja palveluja.

Pohjois-Pohjanmaalla terveiden elintapojen ja terveyskäyttäytymisen tukemisella, edistämisellä ja kehittämisellä on pitkät perinteet. Elintapoja on tarkasteltu etenkin liikunnan, unen ja ravitsemuksen näkökulmasta. Viime vuonna, kun Oulu ja Oulun seutu valittiin kulttuurikaupungiksi 2026, elintapojen edistämiseen haluttiin nostaa myös kulttuurihyvinvoinnin näkökulma mukaan. Kunnissa ja sote-palveluissa tehdään paljon hyvää työtä elintapojen edistämiseksi. Myös sinä ja minä voimme tehdä joka päivä pieniä valintoja ja päätöksiä oman sekä läheistemme onnellisuuden edistämiseen. Pienikin asia arjessa voi vaikuttaa!

Kaikkien hyvinvointiyhteistyöhön osallistuvien toimijoiden panosta tarvitaan, tähtäimenä kukoistavaan arkeen- yhdessä!

Kirjoittajana ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijat Sanna Salmela, Ulla Isopahkala, Leea Järvi, Sirpa Hyyrönmäki, Katja Vähäkuopus, Terttu Piippo ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja ja tuleva Ii kunnanjohtaja Marjukka Manninen.