Yhdessä kohti hyvinvointialuetta -tilaisuus 29.9.2022
Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10 ja etäyhteyksien kautta pidettiin 29.9. hyvinvointialueelle valituille toimi- ja palvelualuejohtajille sekä vastuualuepäälliköille suunnattu tilaisuus. Tilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto, strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen, konsernipalvelujen johtaja Jouko Luukkonen, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja viestintäjohtaja Laura Paloheimo. Tilaisuuden aikana osallistujat pääsivät myös esittämään kysymyksiä ajankohtaisista aiheista.
Yhdessä onnistumme!
Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoman puheenvuoron aiheena oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteet, raamibudjetti, uudistamistarpeet sekä henkilöstö kriittisenä menestystekijänä. Puheessaan Ilkka Luoma tiivisti hyvinvointialueuudistuksen ydinkohtia ja nykytilaa. Tällä hetkellä henkilöstömäärä ei riitä nykyisiin rakenteisiin.
– Meidän pitää siirtyä suoriteperusteisesta toiminnasta vaikuttavuusperusteiseen. Henkilöstövajeeseen reagoimatta jättäminen johtaa kasvavaan pahoinvointiin ja haitalliseen henkilöstön kuormittamiseen. Meidän täytyy suojella henkilöstöä. Tämä ei ole saneerausohjelma, vaan uudistamisohjelma. Henkilöstö on meidän tärkein voimavaramme. Meitä odottaa kestävä tulevaisuus sellaisissa rakenteissa, joissa myös henkilöstömme jaksaa työssään, Luoma korosti.
Järjestämissuunnitelma pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto muistutti, että järjestämissuunnitelma on parhaillaan lausunnolla. Hyvinvointialueen strategiaan pohjautuva järjestämissuunnitelma määrittää tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa vuosille 2023–2025. Aluevaltuusto käsittelee järjestämissuunnitelmaa 17.10. kokouksessaan.
– Emme voi jatkaa nykyisillä toimintamalleilla. Resurssimme eivät riitä nykyiseen palvelujärjestelmään ja rakenteeseen. Yhteiskuntaan tulee muutoksia, joiden perässä meidän täytyy pysyä. Meidän pitää tunnistaa, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja pystyä myös reagoimaan tähän, Ylitalo-Katajisto korosti.
Järjestämissuunnitelma on uudistamisohjelma, joka lähtee asukkaista ja asiakkaista. Järjestämissuunnitelmassa keskitytään eri väestöryhmiä koskeviin keskeisiin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja mittareihin.
– Järjestämissuunnitelmassa listatut rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ovat herättäneet eniten keskustelua. Järjestämissuunnitelma on samalla myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma. Tavoitteenamme on vahvistaa perustason palveluita. Näen järjestämissuunnitelman mahdollisuutena. Kun järkeistämme toimintamalleja ja rakenteita, pystymme luomaan sellaisen järjestelmän, jossa myös henkilöstö kokee onnistumisia, Ylitalo-Katajisto kertoi.
Hyvinvointialueet taloudellisten haasteiden edessä
Strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen kertoi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta. Pohjois-Pohjanmaalla kuten muillakin hyvinvointialueilla talous tulee olemaan haasteellinen.
Hyvinvointialueen talouden kokonaisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: käyttötaloudesta ja tuloslaskelmasta, investoinneista sekä rahoituksesta ja tuotosta.
– Hyvinvointialueella täytyy olla kaikissa tilanteissa maksuvalmius kunnossa. Vaikka talous on tiukka, kyllä me tästä selviämme. Meidän täytyy pystyä rahoittamaan perustoiminta, käyttötoiminta ja muutoskustannukset. Viimeisen rivin täytyy olla tasapainossa, Vuorinen muistutti.
Talouden tilannekuva tarkentuu vähitellen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousarvio on aluevaltuuston käsittelyssä 19.12. Vuoden 2024 investointisuunnitteluakin käynnistellään piakkoin.
– Vuoden 2023 alijäämä voi olla maksimissaan 40 miljoonaa euroa. Tämä pitää kuroa umpeen seuraavan kahden vuoden aikana. Nyt meidän täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta saamme ensimmäisen vuoden alijäämän mahdollisimman pieneksi. Olemme kaikki tämän tilanteen edessä nyt ensimmäistä kertaa. Nyt ei saa hanskat tippua. Selviämme tästä yhdessä!, Vuorinen painotti.
Toimielimien päätöksenteko osana muutosta
Konsernipalveluiden johtaja Jouko Luukkonen muistutti omassa puheenvuorossaan, että hyvinvointialue on oma organisaatiotasonsa, ei osa valtion organisaatiota eikä kuntien omistama organisaatio. Luukkonen esitteli tilaisuudessa eri lakisääteisten ja muiden toimielimien sekä eri jaostojen, lautakuntien ja alueellisten neuvottelukuntien rooleja ja tehtäviä hyvinvointialueella.
– Hyvinvointialue perustuu demokraattiseen perusajatukseen. Ylin päätösvalta on aluevaltuustolla. Aluevaltuusto, aluehallitus ja muut toimielimet ohjaavat toimintaa ja asioiden valmistelua. Hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, Luukkonen muistutti.
Luukkonen toi esille myös hyvinvointialuelain pykälän 29, jonka mukaan aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista hyvinvointialueella.
– Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä, Luukkonen tiivisti lain kohtaa.
Henkilöstöpalvelut on muutoksen johtamisen strateginen kumppani
Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen kertoi puheenvuorossaan, että henkilöstön voimavaroja ja toimintatapoja johdetaan koko organisaation läpileikkaavana kokonaisuutena. Henkilöstöpalveluiden avainhenkilöt myös esittäytyivät tilaisuudessa. Lisäksi henkilöstöjohtaja kävi esityksessään läpi henkilöstöpalveluiden eri toimialojen ydintehtäviä ja HR-valmistelun ajankohtaisia asioita.
– Yhdenmukaiset linjaukset tukevat koko organisaation johtamista ja yhtenäisen työnantajakuvan syntymistä sekä varmistavat, että toiminnot ovat vaikuttavia ja tuloksellisia.
HR-valmistelun ajankohtaisista asioista Jääskeläinen nosti tiiviisti esille tärkeimpiä kohtia sekä niitä asioita, jotka ovat herättäneet keskustelua. Esimerkiksi palkanmaksuvalmiuden turvaaminen ja valmisteleminen on useiden tekijöiden summa. HR-järjestelmiksi on valittu CGI Prima -palkanmaksu-, työajanseuranta-, raportointi- ja sähköisen asioinnin järjestelmät. Tällä hetkellä valmistellaan lisäksi muun muassa luottamusmiesjärjestelmää, työsuojeluorganisaatiota, henkilöstöetuuksia, koulutusmäärärahojen allokointia, keskitettyä rekrytointia ja HR-ohjeiden käsikirjaa.
Viestintä on osa muutoksen johtamista
Viestintäjohtaja Laura Paloheimo muistutti, että viestintä on osa johtamista. Se on palvelutehtävä. Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueiden on myös pakko viestiä tietyistä asioista. Muutostilanteessa viestinnän tarve vielä kasvaa. Perinteinen tiedotus ei riitä. Tarvitsemme myös vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentamista ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista. Viestintä voi myös toimia uudistuvan johtamisen välineenä. On tärkeää, että uskomme ihmiseen ja vuorovaikutuksen voimaan. Viestinnällä rakennamme puitteet ihmisten väliselle kohtaamiselle.
– Viestintä on jokaisen vastuulla. Viestinnän vastuu tarkoittaa omaan työhön liittyvää tiedonkulun huolehtimista. Jokaisella on myös oikeus viestintään: tieto on avointa, se löydetään ja se on ajan tasalla. Jokaisella on myös mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä ja osallistua omaa työtään koskevaan keskusteluun ja antaa palautetta. Esihenkilöitä haluan muistuttaa, että tärkein viestintäkanava olet sinä itse: henkilökohtainen viestintä tavoittaa ja tarttuu, Paloheimo tiivisti.
Lopuksi Paloheimo kertoi hyvinvointialueen brändistä. Sen ytimessä on ihminen. Yhdessä tarjoamme Pohjois-Pohjanmaan ihmisille tukea elämään ja apua terveyteen tai hätää aiempaa paremmin. Hyvinvointialueen virallisen nimen lisäksi oheisnimenä voidaan käyttää nimeä Pohde. Pohde-nimeä käytetään tulevaisuudessa myös hyvinvointialueen verkkotunnuksena. Hyvinvointialue lupaa toimia jokaisen tähden.