Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Valtuusto valittiin vaaleilla 23.1.2022. Valtuuston tehtäviin kuuluu muun muassa toimintastrategian linjaaminen ja päätöksenteko. Valtuustolla on kokonaisvastuu alueen toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuusto nimeää aluehallituksen sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja toimintaa.
Henkilöstöviestintä siirtyy Pohteen intranetiin Ilonaan. Tämä sivusto poistuu käytöstä 28.12.2022.
Usein kysytyt kysymykset
Hyvinvointialue? Väliaikainen valmistelutoimielin? Aluevaltuusto? Uudistukseen liittyvissä teksteissä vilisee erilaisia nimityksiä ja termejä, joiden merkitys ei välttämättä ole kaikille selvä. Kysymyksissä esiintyy usein sama teema: Miten uudistus vaikuttaa minuun? Muuttuuko työtehtäväni?
Täältä voit selailla vastauksia tai kysyä oman kysymyksesi, kun sinulle sopii. Jos et löydä kysymystä ja vastausta usein kysytyistä kysymyksistä, niin voit kysyä oman kysymyksesi alla olevan lomakkeen avulla. Kysymyksesi käsitellään mahdollisimman pian.
Kysy kysymys
"*" näyttää pakolliset kentät
Uudistuksen termit #
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on uusi julkishallinnollinen organisaatio, jonka tarkoituksena on turvata tasavertaiset ja yhdenmukaiset hyvinvointipalvelut alueen asukkaille. Pohjois-Pohjanmaan alueella on noin 413 000 asukasta ja yli 18 000 työntekijää. Pohjois-Pohjanmaa muodostaa yhden Suomen 21 hyvinvointialueesta. Hyvinvointialueen vastuulle siirtyvät kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja pelastustoimen palvelut 1.1.2023 alkaen. Lue lisää hyvinvointialueesta.
Valmistelun yhteydessä puhutaan paljon osallisuudesta. Osallisuus on kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi tulemista sekä mahdollisuutta päättää ja vaikuttaa omissa sekä yhteisissä asioissa. Asukkailla, asiakkailla, henkilöstöllä ja kumppanien osallisuudella on tärkeä rooli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelussa ja jatkossa hyvinvointialueen toiminnassa.
Suppea ja laaja poliittinen ryhmä ohjaavat ja seuraavat hyvinvointialueen valmistelua. Ryhmillä on kaksi roolia: ne toimivat POPsote-hankkeen ohjausryhminä ja hyvinvointialueen valmistelun seurantaryhminä. Jälkimmäisessä roolissa ryhmät linjavat hyvinvointialueen valmistelutyötä ennen aluevaltuuston ja -hallituksen aloittamista maaliskuussa 2022.
Jäsenet ovat Pohjois-Pohjanmaan kuntien valtuutettuja eli luottamushenkilöitä. Kuntajohtajilla ja eri sidosryhmien edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus laajan poliittisen ryhmän kokouksissa. Poliittisilla ryhmillä varmistetaan, että eri alueiden kuntalaisilla on päätösvaltaa hyvinvointialueen valmistelussa ja palvelujen kehittämisessä.
POPsote-hanke koostuu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta ja sitä tukevista yhteisistä hankkeista. POPsote-hanke kytkeytyy hyvinvointialueen valmistelutyöhön. Hankkeessa kehitetään alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden toimintaa. Mukana kehittämistyössä ovat kaikki Pohjois-Pohjanmaan kunnat, sote-organisaatiot ja kaksi pelastuslaitosta.
Väliaikainen valmistelutoimielin (vate) valmisteli hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämistä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Vate vastasi muun muassa henkilöstön siirtosuunnitelmasta, toiminnan ja hallinnon valmistelusta sekä vuosien 2021 ja 2022 talousarvioista. Vate käytti päätösvaltaa aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikainen valmistelutoimielin valmisteli aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsui valtuutetut kokoukseen.
Yhteistoiminnassa käsitellään henkilöstön asemaan ja työhön vaikuttavat asiat. Yhteistoiminnan tarkoitus on turvata henkilöstön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintaelimessä ovat työnantajan ja henkilöstön edustajat.
Henkilöstö kysyy #
Työnohjauspalvelut kilpailutetaan. Esihenkilöt voivat tarpeen mukaan tilata työnohjauspalveluita kilpailutetuilta palveluntarjoajilta talousarvion, käyttösuunnitelman ja toimivaltansa puitteissa.
Keskeneräisiin prosesseihin otetaan kantaa tapauskohtaisesti myöhemmin.
Asian valmistelu on alkamassa. Tiedotamme asiasta myöhemmin.
Hyvinvointialueen esihenkilöstölle tarjotaan koulutusta, seuraathan ilmoitteluamme.
Hyvinvointialueella järjestetään henkilöstöhallinnon infotilaisuuksia joka toinen perjantai vuoroviikoin POPup-aamukahvien kanssa. Henkilöstöhallinnon järjestämissä infoissa on tarjolla tuoretta tietoa valmistelun etenemisestä. Esihenkilöt ovat tärkeässä roolissa, sillä he viestivät henkilökunnalleen ja toisaalta muutosta valmisteleville.
Ansiovertailu ja haastattelut koskettavat pientä osaa henkilöstöstä. Tietyt virat, kuten johtavassa asemassa olevien virat ja tietyt asiantuntijatehtävät, ovat olleet haettavana ilmoittautumismenettelyllä, ja näissä hakijoille on tehty ansiovertailu. Valtaosa näistä henkilövalinnoista on tehty.
Mikäli olet työsopimussuhteinen ja työsopimustasi jatketaan ilman keskeytystä tai 2.1.2023 alkaen eli siirryt hyvinvointialueen palvelukseen ns. vanhana työntekijänä, ansiovertailua ja työhaastatteluja ei tehdä.
Valinnat tehdään yksi yli yhden –periaatteella edeten hyvinvointialueen johtajan valinnasta seuraavan tason johtajiin. Osa tehtävistä täytetään sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. Tietyt virat, kuten esihenkilöasemassa olevien virat ja tietyt asiantuntijatehtävät, on täytetty ilmoittautumismenettelyllä.
Suurin osa henkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi suoraan liikkeenluovutuksen periaatteella.
Valtaosa tehtävistä täytetään viranhaltijapäätöksillä, joihin voi tutustua täällä.
Tehtäviin valittujen tietoja kootaan myös nettisivuillemme. Sivu päivittyy viiveellä.
Miten kuntouttava työtoiminta järjestetään hyvinvointialueella?
Kuntouttava työtoiminta on jatkossa hyvinvointialueen toimintaa. Asia liittyy tällä hetkellä useisiin eri valmistelukokonaisuuksiin – järjestämiseen, yhdyspintatyöhön sekä tuotantoon. Asia on vielä valmisteluasteella, mutta siihen liittyen on tulossa erilaisia työpajoja ja infotilaisuuksia, kun valmistelu etenee.
Miten käy kunnan oman kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen?
Sosiaalihuollon palveluna kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Kunta voi tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palvelua yhtiöittämällä toiminnan ja osallistumalla hyvinvointialueen järjestämään hankintalain mukaiseen kilpailutukseen.
Kuntouttavan työtoiminnan palvelujen hankinta hyvinvointialueen oman palvelutuotannon lisäksi avautuu syksyllä palvelujen kilpailutuksella.
Miten kuntouttavan työtoiminnan sopimukset siirtyvät hyvinvointialueelle?
Kuntouttavan työtoiminnan sopimukset käydään hyvinvointialueella läpi sopimus sopimukselta 30.9. mennessä. Tämän jälkeen tiedetään, miten jokaisen sopimuksen kanssa edetään. Tämä koskee myös vuoden 2022 jälkeen jatkuvia sopimuksia. Mikään sopimus ei jatku ”itsestään” vaan jokainen käydään läpi toimenpiteitä varten.
Mitkä periaatteet koskevat kuntouttavan työtoiminnan henkilöstön siirtymistä kunnista hyvinvointialueen työntekijäksi?
Jokainen työntekijä siirtyy kunnasta hyvinvointialueen työntekijäksi nykyisine tehtävineen ja palkkoineen ellei sijoitu sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä johonkin toiseen tehtävään. Työtehtäviä voidaan tarkastella uudelleen ensi vuodesta lähtien. Tämä on erillinen prosessi, jossa tavoitteena on säilyttää kohtuulliset työmatkat.
Aikuissosiaalityö kuuluu perhe- ja sosiaalipalvelut, OYS-psykiatria -toimialueen alueellisten palveluiden aikuisten sosiaali- ja päihdepalveluihin.
Väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus.
Painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta ihmisen pienestä vaivasta ei kasva suuri.
Uusi hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023. Seuraa työn etenemistä esimerkiksi nettisivuillamme, POPup-aamukahveilla ja esihenkilöinfoissa.
Harmillista, että pelastustoimen valmistelutyö ei ole näiltä osin onnistunut. Tavoitteenamme ei luonnollisesti ole epävarmuuden luominen, vaan sen minimoiminen. Olemme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevalmistelussa yhteisesti siinä tilanteessa, että tehtävää on paljon, aikataulu rajallinen, tekijöitä vielä toistaiseksi suhteellisen niukasti ja uudistumisen tarve mittava. Tässäkin tilanteessa on varmistettava asioiden ammatillinen ja luotettava hoitaminen. On hyvin inhimillistä, että kaiken tämän keskellä epävarmuuden tunne vain kasvaa ja työhyvinvointi kärsii. Voin vakuuttaa, että pelastustoimen valmistelussa tämä on ymmärretty, ja tätä tullaan ymmärtämään edelleen.
Pelastustoimen virkojen täyttöprosessi, kuten pelastustoimen muukin valmistelu, on osa koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelutyötä ja prosessit on integroitava osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Erityisesti 1.5. lähtien valmistelutyön ykkösprioriteetti ollut rekrytointien ja henkilövalintojen edistäminen. Näin on toimittu kolmesta syystä: 1. Henkilöstö nähdään pelastustoimen organisaation keskeisimpänä voimavarana. 2. Mitä jouhevammin tässä päästään eteenpäin, sitä vähemmän on epävarmuutta. 3. Mitä enemmän on niitä, jotka jo tietävät oman tehtävänsä, sitä enemmän on kysymyksiin vastaajia ja edelleen epävarmuutta saadaan hieman vähennettyä.
Valmistelun eteneminen ”tipoittain” on osin hallintosäännön, osin käytännön sanelemaa. Hallintosäännön 50§:n mukaisesti henkilövalinnoissa noudatetaan yksi yli yhden –periaatetta. Näin ollen kaksi ylempää porrasta on valintahetkellä oltava täytettyinä, jotta lainvoimaisia päätöksiä voidaan tehdä. Lisäksi hallintosäännön 46§:n mukaisesti aluehallitus perustaa hyvinvointialueen virat. Jotta aluehallitus voi rakentaa virkarakenteen hyvinvointialueen strategian, taloudellisten reunaehtojen sekä muiden toimintaympäristön asettamien reunaehtojen mukaisesti, on perusteltua edetä askel kerrallaan. Toiseksi, on käytännössä haluttu, että jokainen esihenkilö pääsee vaikuttamaan oman henkilöstönsä valintaprosessiin. Näin voidaan organisaatiossamme alusta lähtien päästä uudistumisen, vastuun antamisen ja yhteistyön tekemisen linjalle.
Teemme valmistelussa jatkossakin täysin voimin työtä ihmistä varten, vaikuttavasti yhdessä ja parhaiden osaajien avulla rohkeasti uutta! Toivotamme kaikesta huolimatta sitkeyttä tämän epävarmuuden kestämiseksi, kaikille tulee työtä riittämään.
Yhteistyön merkeissä, Petteri Jokelainen, pelastusjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus toteutetaan laajentamalla nykyisin erikoissairaanhoidon käytössä oleva Esko-potilastietojärjestelmä palvelemaan myös perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon tarpeita. Perusterveydenhuollon ominaisuudet rakentaa Esko Systems Oy. Sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon järjestelmät Esko Systems hankkii kilpailuttamalla markkinoilta ja integroi ne osaksi Esko-tuoteperhettä. Hyvinvointialueen uuden järjestelmäkokonaisuuden käyttöönotto on vuosina 2023–2025. Ennen yhtenäistä järjestelmää käytetään kunnista hyvinvointialueelle siirtyviä nykyisiä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.
Vastaus riippuu työtehtävästä. Asiakas- ja potilastyötä tekevien työtehtäviin tai työn tekemisen paikkaan ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Hallinnollisissa tehtävissä tehtävänkuvat ja sijoittuminen organisaatiossa voivat muuttua.
Organisaatiorakenteeseen tutustumalla voi hahmottaa oman tehtävän hallinnollista sijoittumista organisaatiossa. Organisaatiokaavio löytyy täältä.
Hakuaika sote-palvelutuotannon vastuuyksikköpäälliköiden virkoihin päättyi 27.10.2022. Tehtäviä oli haettavana yhteensä 138 ja niihin tuli yhteensä 500 hakemusta.
Valinnat tehdään ja niistä tiedotetaan mahdollisimman pian.
Tehtävät, joihin hakemuksia ei tullut, avataan haettavaksi uudelleen.
Vastuuyksikköpäälliköt aloittavat viroissaan vuoden 2023 alusta.
Digitaalinen sote-keskus tarjoaa alueen asukkaille samoja palveluja kuin fyysiset sote-keskukset. Digitaalisella palvelutuotannolla lisätään palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Käytössä olevat digitaaliset palvelut laajenevat vaiheittain koko hyvinvointialueelle.
Ensimmäisessä vaiheessa digitaalisen sote-keskuksen palveluja ovat hoidontarpeenarviointi, hoitajien ja lääkärien etävastaanotot ja konsultaatiot. Ammattilaiset työskentelevät nimikkeillä sairaanhoitaja ja lääkäri. Tämä ammattilaisten resurssi hankitaan ostopalveluna.
Mahdollisimman pian käynnistymisen jälkeen palveluja ja ammattiryhmiä laajennetaan muun muassa sosiaalipalveluihin, pitkäaikaissairaiden vastaanottoihin ja kuntoutukseen. Nämä ammattilaiset työskentelevät Pohteen palkkalistoilla ja työskentelypiste voi olla missä tahansa alueella, esimerkiksi sote-keskusten tiloissa.
Seuraa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen nettisivuja sekä tapahtuma- ja koulutuskalenteria.
Ota seurantaan myös
- henkilöstön uutiskirje POPposti, tilaa uutiskirjeet sähköpostiisi
- henkilöstön ajankohtaistilaisuus POPup-aamukahvit
- henkilöstöhallinnon esihenkilöinfot
Yleinen viestintä:
- hyvinvointialueen uutiskirje, tilaa uutiskirjeet sähköpostiisi
- Youtube
Muutos konkretisoituu vähitellen. Esihenkilöt ja muu johto mahdollistavat esimerkiksi sen, että hyvinvointialueen valmisteluun liittyvä tieto on henkilöstön saatavilla ja että henkilöstöllä on mahdollisuus seurata ja osallistua muun muassa henkilöstön ajankohtaistilaisuuksiin. Tilaisuuksien tallenteita kannattaa hyödyntää.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikaisena intranetina toimii verkkosivujen Henkilöstö-osio, josta löytyy tietoa muutoksen etenemisestä.
Henkilöstö voi seurata myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen www-sivuja, sosiaalisen median kanavia, POPup-aamukahveja sekä henkilöstön uutiskirje POPpostia.
Esihenkilöitä tuetaan muutoksessa muun muassa järjestämällä omia infotilaisuuksia. Jatkossa järjestetään myös johdon valmennusta.
On tärkeää, että työntekijä huolehtii myös itse omasta työkyvystään sekä osaamisen kehittämisestä. Esihenkilön ja työntekijän välinen avoin keskustelu esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai työpaikkakokouksissa edistää työhyvinvointia. Muutoksessa ovat tukena myös työterveyshuolto, työsuojelu ja työntekijäjärjestöt.
Henkilöstön edustajat ovat mukana hyvinvointialueen valmistelussa. Yhteistyö tapahtuu muun muassa väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä, henkilöstötyöryhmässä, henkilöstöfoorumissa sekä erillisissä työryhmissä, jotka valmistelevat muutosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tulevia työntekijöitä on ollut mukana valmistelussa alusta alkaen esimerkiksi erilaisissa hankkeissa ja työryhmissä.
Raha ja palkka on tärkeä, mutta vain yksi osa työhyvinvoinnin ja työn arvostuksen laajaa kokonaisuutta. Vähintään yhtä tärkeitä tekijöitä työhyvinvoinnissa ovat riittävät resurssit, hyvä johtaminen ja hyvät työolosuhteet. Näitä pyritään edistämään Pohteen arvojen ja strategisten painopistealueiden mukaisesti.
Henkilöstöjaosto käsittelee Pohteen henkilöstöetuja 16.11.2022.
Työhyvinvoinnin tukena tulee olemaan myös tarkoituksenmukainen työterveyshuolto. Myös jokaisella työntekijällä on vastuu omasta hyvinvoinnistaan.
Tutustu myös Uusi hyvinvointialue, tutut tekijät – miten turvaamme työhyvinvoinnin työn murroksessa? -webinaarisarjaan.
Ateria- ja puhtauspalvelut järjestetään hyvinvointialuella hybridimallina. Hybridimallilla tarkoitetaan, että on useampi eri tapa järjestää palveluita. Oulun eteläiselle puolelle on perustettu PPE köökki in house -yhtiö, joka hoitaa pääsääntöisesti alueen kunnan sekä hyvinvointialueen ateria- ja puhtauspalvelut. Tähän yhtiöön kuuluu Pyhäntä, Pyhäjärvi, Haapajärvi, Reisjärvi (vain sote), Nivala, Sievi, Haapavesi, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Merijärvi (vain sote), Pyhäjoki ja Siikajoki. Oulun pohjoiselle puolelle on perustettu oma yhtiö PPP köökit, joka hoitaa Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärven ateria- ja puhtauspalvelut. Näistä kunnista henkilöstö siirtyy yhtiöön 31.12.2022. Lisäksi Lööki jatkaa toimintaa entisellä toimintamallilla. Raahen ja Kalajoen ateria- ja puhtauspalvelut jää omaan toimintaan.
Lakeuden alueen kunnissa Hailuoto, Lumijoki, Liminka, Kempele, Tyrnävä, Muhos, Utajärvi, Vaala ja Ii on aloitettu ateria- ja puhtauspalveluiden kilpailutus. Näistä henkilöstö siirtyy ensin hyvinvointialueelle ja sekunti transaktiolla palveluntuottajalle 1.1.2023.
Ennen siirtoa myönnetyt tai vahvistetut 31.12.2022 yli menevät tai sen jälkeen alkavat vuosilomat, muut poissaolot ja keskeytykset ovat voimassa hyvinvointialueella ilman uusia hakemuksia ja päätöksiä.
Suosittelemme, että vuosilomaa jätetään vuodelle 2023 viisi päivää ja muut lomapäivät ja vapaat pidettäisiin vuoden 2022 aikana. Pitämättä olevat vuosilomat, säästövapaat, lomarahavapaat ja lomarahakertymät siirtyvät pidettäväksi tai maksettavaksi hyvinvointialueella.
Mahdolliset liukuvan työajan saldot, viikkolepokorvaukset ja lisä- ja ylityösaldot annetaan joko vapaa-aikana tai rahakorvauksena siirtyvälle henkilöstölle luovuttajan toimesta ennen luovutushetkeä. Työaikapankkisaldojen siirtymisestä tai saldojen maksamisesta annetaan suositukset myöhemmin erikseen.
Vuonna 2023 maksussa olevista lomarahoista vastaa hyvinvointialue.
Vuoden vaihteessa jatketaan ICT-palveluiden osalta paljolti nykyisillä, olemassa olevilla ratkaisuilla, sähköpostiosoitteilla sekä puhelinnumeroilla. Näiden lisäksi hyvinvointialueen työntekijöille tulee myös hyvinvointialueen oma sähköpostiosoite ja tunnus, jolla pääsee hyvinvointialueen palveluihin. Siirtymäaikana 2023-2025 otetaan alueella vaiheittain käyttöön laajemmin hyvinvointialueen yhteiset ICT-palvelut, jonka yhteydessä vanhoista organisaation tunnuksista ja sähköposteista luovutaan. Puhelinnumerot tulevat lähtökohtaisesti siirtymään hyvinvointialueelle, joten niissä ei tapahdu suuria muutoksia.
Asia on valmistelussa.
Yhteistoimintamenettely on työnantajan ja työntekijöiden välinen neuvottelu. Yt-neuvottelut on yhteistoimintalain mukaan käytävä, kun organisaatiossa tapahtuu henkilöstöä laaja-alaisesti koskevia muutoksia. Henkilöstön siirtyminen kunnilta tai kuntayhtymiltä hyvinvointialueille kuuluu yhteistoimintaelimessä käsiteltäviin asioihin. Yhteistoimintalain mukaiset yt-menettelyt käydään luovuttavissa organisaatioissa, eli alueemme kunnissa ja kuntayhtymissä.
Ohjeistus yhteistoimintamenettelystä hyvinvointialueelle siirryttäessä
Kyllä. 1.1.2023 alkaen luovuttavien organisaatioiden työntekijöiden työnantaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen mukaisesti niin sanottuina vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueelle.
Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, jolloin työsuhteen ehdot pysyvät entisellään. Jatkossa tehtävät voivat muuttua, jolloin myös palkkaus voi muuttua. Palkkauksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Nykyinen KVTES:n mukainen palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin, jossa palkkaus muuttuu vaativuuden lisääntyessä ja vähetessä.
Palkat voivat vaihdella jonkin verran myös vaativuustasoltaan samankaltaisissa tehtävissä. Palkkojen harmonisointi hyvinvointialueella on yksi ratkaistava asia, ja se on pitkä prosessi. Tämänhetkisen oikeuskäytännön mukaan palkkojen harmonisointi tapahtuu korkeimpaan palkkaan.
Asiakas- ja hoitotyötä tekevien työnkuvassa ei tapahdu suuria muutoksia. Väliportaan hallinnossa ja tukipalveluissa kaikki työtehtävät eivät välttämättä pysy entisellään.
Jos olet liikkeenluovutuksen piirissä ja et tule valituksi hakemaasi tehtävään, sinulle tarjotaan muuta osaamistasi vastaavaa tehtävää hyvinvointialueelta.
Mikäli työsopimustasi jatketaan ilman keskeytystä tai 2.1.2023 alkaen, siirryt hyvinvointialueelle ilman ilmoittautumista. Tietyt virat, kuten esihenkilöasemassa olevien virat, tulevat haettavaksi ilmoittautumismenettelyllä. Virkoihin voivat hakea liikkeenluovutuksen piirissä olevat, kelpoisuusehdot täyttävät henkilöt. Poikkeuksena on OYS somatiikka, psykiatria ja Konsti sekä ensihoitopalvelut, joissa on tehty organisaatiouudistus ja käyty yhteistoimintamenettely ennakollisesti eikä uutta ilmoittautumista tarvita.
Vuosiloman antamisessa ja lomarahan vaihtamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. Pääsääntöisesti vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden/viranhaltijoiden esitykset ja noudatettava lomien sijoittelussa tasapuolisuutta.
Hyvinvointialueelle määritellään lomarahavapaata koskevat yleiset periaatteet.
Jos työpäivän aikana siirrytään kohteesta toiseen, se on lähtökohtaisesti työaikaa. Kotoa työpaikalle tapahtuvaa matkaa ei ole lasketa työajaksi.
Ylimääräiset matkakustannukset korvataan työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti.
Asian valmistelu on kesken. Talous- ja henkilöstöpalveluiden tuottajaksi on valittu Monetra Oulu Oy, mutta vastuut ja prosessit hyvinvointialueen ja Monetran välillä ovat vielä sopimatta. Tämä vaikuttaa siihen, siirtyvätkö henkilöstöhallinnon henkilöt pelastuslaitos mukaan lukien hyvinvointialueelle vai Monetran palvelukseen. Tiedotamme asiasta myöhemmin.
Työterveyshuollon sopimuksen sisältö on vasta valmistelussa. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.
Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 1.1.2023 jatketaan organisaatioiden nykyisillä operaattoripalveluilla. Hyvinvointialueelle valmistellaan puhelinvaihteen osalta yhtenäistä ratkaisua, joka voidaan ottaa vaiheittain käyttöön siirtymäaikana 2023–2025.
Paikalliset sopimukset otetaan joko vastaan sellaisenaan tai hyvinvointialueelle neuvotellaan uudet paikalliset sopimukset. Paikallisista sopimuksista on päästy neuvottelemaan sote ry:n osalta vasta 3.10.2022 jälkeen, jolloin sopimusratkaisu saatiin. Tässä vaiheessa on hahmotettu millaisia sopimuksia hyvinvointialueelle on siirtymässä ja priorisoitu, mistä asioista tulisi sopia paikallisesti. Toiminnan jatkuvuus on tärkeää turvata murrosvaiheessa.
Monetra on erillinen oikeushenkilö eikä sen henkilöstö kuulu liikkeenluovutuksen piiriin. Hyvinvointialue ostaa Monetralta esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Monetra työnantajana määrittelee oman henkilöstönsä tehtävänkuvat.
Kyllä noudatetaan.
Mikäli henkilön nykyistä tehtävää ei ole olemassa hyvinvointialueella, tarjotaan hänelle hänen nykyisen tehtävänsä mukaista uutta tehtävää, tai hänen koulutuksensa ja kokemuksensa mukaista tehtävää. Tehtävistä keskustellaan yt-neuvottelussa yhdessä toimialuejohdon ja henkilöstöpalveluiden kanssa.
Alueen asukkaat kysyvät #
Sosiaali- ja terveyskeskuksia eli sote-keskuksia ovat nykyiset terveyskeskukset, terveysasemat ja hyvinvointiasemat, joita on alueellamme yhteensä 41. Niiden sijainnit pysyvät entisellään.
Asiat eivät ratkea leikkaamalla palveluita vaan tarvitaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, kuinka voidaan tehdä asiat paremmin, vaikuttavammin, integroidummin – kuinka voidaan ottaa digiloikkaa ja sitä kautta saada palveluita lähelle, jalkauttaa erityistason palveluita ja lisätä vaikuttavuutta.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta ja se perustuu suurimmalta osalta väestön palvelutarpeisiin. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tavoite on kehittää toimintaansa siten, että rahoitus riittää laadukkaiden palveluiden järjestämiseen. Laissa on kuitenkin mekanismeja, joilla hyvinvointialueiden rahoitus voidaan väliaikaisesti turvata esimerkiksi yllättävien kustannusnousujen tilanteessa. Hyvinvointialue voi myös joutua ministeriöiden arviointimenettelyyn, jos budjetti ei toistuvasti riitä turvaamaan laadukkaita palveluja asukkaille.
Sivustolla käytetään selkeää yleiskieltä ja mahdollisuuksien mukaan selkokieltä. Verkkosivustoa kehitetään ja selkokielisyys pyritään ottamaan jatkossa huomioon entistä paremmin.
Kyllä voi.
Yhteistyökumppanit kysyvät #
Monituottajuus, kumppanuus ja yhteiskehittäminen ovat yksiä tavoitteitamme. Valmistelussa oleva monituottajuusohjelma tulee linjaamaan ja määrittelemään tähän teemaan liittyviä toimintamalleja ja periaatteita. Meillä tulee käyttöön yhteiskehittämisalusta, joka on yksi kanava vuorovaikutukseen. Toinen on markkinavuoropuhelut ja erilaiset foorumit. Käytännössä tämän tyyppistä vuoropuhelua ja esittelyä käydään sitten siihen vastuutettujen virkamiesten ja palveluntuottajien välillä sekä näissä virallisissa foorumeissa ja myös ihan keskustelujen kautta.
Hyvinvointialueen järjestöavustusten hakemista ja myöntämistä säätelevät yhdyspintalautakunnan päättämät järjestöavustusten periaatteet sekä toiminta- ja kerta-avustusten pisteytys. Yhdyspintalautakunta päätti järjestöavustusprosessin käynnistämisestä kokouksessaan 9.11.2022. Avustushaku avautuu 15.11.2022. Avustuspäätöksiä on tavoitteena tehdä tammikuussa 2023.
Periaatteiden mukaisesti yhdistysrekisteriin rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset, joiden tehtävänä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tai turvallisuuden edistäminen, voivat hakea kaikkia avustuslajeja. Kumppanuusavustuksia voivat yhdistysten lisäksi hakea myös säätiörekisteriin rekisteröidyt säätiöt, joiden tarkoituksena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tai turvallisuuden edistäminen. Kerta-avustuksia voivat yhdistysten lisäksi hakea myös rekisteröimättömät yleishyödylliset toimintaryhmät.
Hyvinvointialue neuvottelee kumppanuusavustuksesta jokaisen hakijan kanssa erikseen. Hakemus toimii neuvottelumenettelyn käynnistäjänä. Neuvottelun kutsuu koolle hyvinvointialueen järjestötyön koordinaattori ja siihen osallistuu hakijan lisäksi tarpeen mukaan myös toimialueiden edustajia.
Avustusperiaatteissa ei ole rajattu hakijan toiminta-aluetta. Sen sijaan on rajattu, että avustettavan toiminnan tulee toteutua Pohjois-Pohjanmaalla. Avustuksen hakija voi toteuttaa samaa toimintaa myös muilla alueilla, mutta avustushakemus tulee rajata koskemaan vain hakijan Pohjois-Pohjanmaalla toteuttamaa toimintaa.
Hyvinvointialueen avustuksilla tuetaan toimintaa, joka tukee ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja tai pelastuspalveluja ja toimii yhteistyössä näiden palvelujen kanssa. Hyvinvointialue ei myönnä avustusta toimintaan, joka saa avustusta kunnasta. Avustuksen hakijalla voi olla useita toimintamuotoja, joista osaan se hakee avustusta kunnasta ja osaan hyvinvointialueelta. Mikäli toiminta, johon hakija hakee avustusta hyvinvointialueelta, ei liity mitenkään sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluihin ja tekee yhteistyötä lähinnä kunnan kanssa esimerkiksi tiloihin, asukkaille viestimiseen ja toiminnan toteuttamiseen liittyen, siihen ei todennäköisesti saa hyvinvointialueen avustusta. Mikäli hyvinvointialue saa avustushakemuksen, jonka suhteen on epäselvää, kuuluuko avustaminen hyvinvointialueelle vai kunnalle, se voi neuvotella asiasta kunnan kanssa. Mikäli hyvinvointialue saa avustushakemuksen, joka ei täytä sen avustusperiaatteiden ehtoja, se voi ohjata hakijaa hakemaan avustusta kunnasta. Hyvinvointialue myös tiedottaa tekemistään avustuspäätöksistä hakijoiden lisäksi kunnille, joiden alueella toiminta toteutuu. Olisi hyvä, että myös kunnat tiedottaisivat tekemistään avustuspäätöksistä hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueen avustusta ei myönnetä hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevaan toimintaan. Tällaisen toiminnan hankkimiseen voidaan käyttää muita hankintakeinoja, esimerkiksi palveluiden kilpailutusta tai palveluseteliä.
Avustus eroaa hankinnasta siten, että avustaminen on täysin vastikkeetonta. Vastikkeettomassa avustamisessa hyvinvointialue ei määrittele sitä, millaista toimintaa hakijan tulee toteuttaa ja mille kohderyhmälle, kuinka paljon asukkaita toiminta tavoittaa ja mitä toiminnalla saadaan aikaiseksi. Hakija määrittelee nämä asiat itse. Hakijan laatiman hakemuksen pohjalta hyvinvointialue seuraa toiminnan toteutumista, toiminnalla saavutettuja tuloksia sekä avustuksen käyttöä toiminnasta aiheutuviin kuluihin.